Kaksintaistelu Hartolan haara-apteekista

Hartolan haara-apteekin omistajuudesta käytiin vuosina 1912–1914 totinen kamppailu, josta ei puuttunut juuri muuta kuin kaksintaistelu aamunkoitteessa.

img175

Heinolan tuore apteekkari Verner Dahlström haki joulukuussa 1912 Lääkintöhallitukselta oikeutta pitää haara-apteekkia Hartolan pitäjässä. Joutsan apteekkari Karl Holmström oli anonut samaista lupaa jo aikaisemmin.

Ensimmäinen askel mies vastaan miestä tilanteessa oli päätös, jolla Lääkintöhallitus myönsi apteekkari Verner Dahlströmille oikeuden ylläpitää Hartolan haara-apteekkia viiden vuoden ajan. Apteekkari Karl Holmström ei ottanut jo käytäntöön edennyttä ratkaisua kuuleviin korviinsa, vaan laati asiasta valituksen Farmaseuttiselle yhdistykselle. Yhdistys totesi viiden vuoden käytännön laittomaksi. Tämän rohkaisemana Holmström vetosi Keisarilliseen Senaattiin, jonka vaatimassa selvityksessä Dahlström viittasi kannevallan puuttumiseen sillä perusteella, että Keisarillinen Senaatti oli siirtänyt haara-apteekkioikeuksien myöntämisen Lääkintöhallitukselle.

img176-300x210

img177-300x198

Keisarillinen Senaatti palautti asian Lääkintöhallitukseen, koska Lääkintöhallituksella oli päätäntävalta myöntää haara-apteekkioikeuksia ainoastaan toistaiseksi, eikä viideksi vuodeksi.

Apteekkari Holmström jätti vielä kerran anomuksen Lääkintöhallitukselle, joka viiden vuoden muotoseikan poistamisen sijaan teki uuden päätöksen. Syyskuussa 1913 apteekkari Karl Holmström sai oikeuden pitää toistaiseksi Hartolan pitäjän kirkonkylässä haara-apteekkia. Hän avasikin haara-apteekin marraskuun 8. päivänä. Vimmastunut virkaveli Dahlström valitti aina ”Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen” asti ja tivasi oikeutta korvauksiin Lääkintöhallituksen jäseniltä.

Myös Heinolan piirinlääkäri H. Buss sohaisi kauhansa yhä sakenevaan soppaan. Hän toimitti Lääkintöhallitukselle kantelun siitä, että Heinolan apteekkari Verner Dahlström piti edelleen haara-apteekkiaan auki Hartolassa, vaikka hän tiesi Lääkintöhallituksen antaneen oikeuden apteekkari K. Holmströmille.

Verner Dahlström väitti, ettei Lääkintöhallitus ollut kumonnut hänelle jo aikaisemmin antamaansa haara-apteekin pito-oikeutta.

Lääkintöhallitus löi asialle lopullisen sinetin huhtikuun 7. päivänä 1914 kehottamalla apteekkari Dahlströmiä sulkemaan haara-apteekkinsa. Dahlström ilmoitti jättävänsä ”mielihyvin koko Hartolan hoidon riitoineen, purkkineen ja pulloineen Lääkintöhallituksen huostaan”.

Kipeän kaksintaistelun voitti lopulta Karl Holmström. Tosin jotkut tahot tuomitsivat hänen voittonsa moraaliseksi tappioksi, joka johtui Mooseksen käskyn ”Ei sinun pidä himoitseman lähimmäisesi omaisuutta jne.” rikkomisesta.